Suomen sähköautomarkkinoilla käytettävät latausasemat jakautuvat neljään pääkategoriaan: Type 2, CCS, CHAdeMO ja Schuko. Näistä Type 2 -pistoke on yleisin eurooppalaisissa autoissa ja julkisissa latauspisteissä. CCS ja CHAdeMO ovat pikalatausteknologioita, kun taas Schuko-pistoke soveltuu hitaampaan lataukseen. Latausaseman valinta riippuu autosi yhteensopivuudesta, lataustarpeistasi ja käytettävissä olevasta infrastruktuurista.

Mitkä ovat yleisimmät sähköautojen latausasematyypit?

Suomessa sähköautoilijoiden käytettävissä on neljä pääasiallista latausasematyyppiä, joista jokaisella on omat erityispiirteensä. Type 2 -pistoke toimii standardina eurooppalaisissa sähköautoissa ja on yleisin julkisissa peruslatauspisteissä. CCS (Combined Charging System) yhdistää Type 2 -pistokkeen tasavirtakontakteihin mahdollistaen pikalatauksen. CHAdeMO on japanilainen pikalatausstandardi, jota käytetään erityisesti aasialaisissa automalleissa. Schuko on tavallinen kotitalouspistorasia, joka soveltuu hitaaseen lataukseen.

Type 2 -pistokkeella lataus tapahtuu vaihtovirralla (AC) ja teho vaihtelee yleensä 3,7-22 kW välillä. CCS ja CHAdeMO mahdollistavat tasavirtalatauksen (DC) jopa 350 kW teholla. Schuko-pistokkeella latausteho on rajattu turvallisuussyistä tyypillisesti 8-10 ampeerin virralle, mikä vastaa noin 1,8-2,3 kW tehoa.

Miten Type 2 -latausasema eroaa CCS-latausasemasta?

Type 2 ja CCS-latausasemat eroavat toisistaan merkittävästi teknisiltä ominaisuuksiltaan ja käyttötarkoituksiltaan. Type 2 on vaihtovirtalatauksen (AC) standardi, jossa latausteho määräytyy auton sisäisen laturin kapasiteetin mukaan. Tyypillisesti tämä teho on 3,7-11 kW, mutta joissakin automalleissa jopa 22 kW. Type 2 -pistokkeella varustetut asemat soveltuvat erityisesti pidempiin pysäköintiaikoihin kuten työpaikoille tai yölatauksen.

CCS-latausasema puolestaan käyttää tasavirtaa (DC), joka ohittaa auton sisäisen laturin ja syöttää virtaa suoraan akkuun. Tämä mahdollistaa huomattavasti suuremman lataustehon, tyypillisesti 50-150 kW, mutta uusimmat asemat yltävät jopa 350 kW tehoon. CCS hyödyntää samaa Type 2 -liitintä, mutta lisää siihen kaksi lisäkontaktia tasavirtaa varten. Käytännössä CCS soveltuu parhaiten tilanteisiin, joissa auto pitää saada nopeasti ladattua, kuten matkan varrella tai kiireisillä latausasemilla.

Kuinka nopeasti eri latausasematyypit lataavat sähköauton?

Latausnopeus vaihtelee merkittävästi eri latausasematyyppien välillä. Schuko-pistorasiasta lataaminen on hitainta, noin 1,8-2,3 kW teholla, mikä tarkoittaa että 50 kWh akulla varustetun auton täyteen lataaminen kestää jopa 20-25 tuntia. Type 2 -asemilla peruslatausteho on yleensä 11 kW, jolloin saman auton lataaminen vie noin 4-5 tuntia. Tehokkaammat 22 kW Type 2 -asemat puolittavat latausajan noin 2-2,5 tuntiin, mikäli auto tukee kyseistä tehoa.

Pikalatausasemilla nopeus on aivan toista luokkaa. Perinteinen 50 kW CCS- tai CHAdeMO-asema lataa 50 kWh akun 0-80% noin tunnissa. Uudemmat 150 kW laturit suoriutuvat samasta tehtävästä noin 20 minuutissa, kun taas tehokkaimmilla 350 kW asemilla latausaika voi olla vain 10-15 minuuttia. On huomioitava, että auton oma teknologia määrittää, mitä maksimilataustehoa se voi hyödyntää.

Mitkä latausasematyypit soveltuvat parhaiten kotikäyttöön?

Kotikäytössä yleisimmät vaihtoehdot ovat Schuko-pistorasia ja seinäasenteinen Type 2 -latausasema. Schuko soveltuu lähinnä tilapäiseen käyttöön ja hyvin lyhyille päivämatkoille pienen tehonsa vuoksi. Säännölliseen käyttöön suositellaan kiinteästi asennettavaa Type 2 -kotilatausasemaa, jonka teho on tyypillisesti 3,7-11 kW.

Kotilatausaseman asennuskustannukset vaihtelevat 700-2000 euron välillä riippuen sähköjärjestelmän päivitystarpeista ja asennuksen monimutkaisuudesta. Omakotitalossa asennus on yleensä suoraviivaista, mutta taloyhtiöissä tarvitaan usein hallituksen lupa ja mahdollisesti sähköjärjestelmän päivitystä. Tärkeintä on varmistaa, että kotitalouden sähköjärjestelmä kestää latauksen aiheuttaman kuormituksen. Älykkäät latausasemat tarjoavat lisäominaisuuksia kuten kuormanhallintaa ja etäohjausta, mikä tekee niistä suositeltavia vaihtoehtoja kotikäyttöön.

Mistä löytyvät julkiset pikalatausasemat Suomessa?

Suomessa julkisia pikalatausasemia löytyy kattavasti etenkin valtaväylien varrelta ja kaupunkikeskuksista. Suurimpia latausverkostoja operoivat K-Lataus, ABC-lataus, Ionity, Tesla ja Recharge. Pikalatausasemat sijaitsevat tyypillisesti kauppakeskusten, huoltoasemien ja pääteiden levähdysalueiden yhteydessä.

Latausasemien löytäminen on helppoa erilaisten mobiilisovellusten avulla. Suosittuja sovelluksia ovat mm. Plugsurfing, Chargemap ja PlugShare, jotka näyttävät reaaliaikaisesti vapaana olevat latausasemat. Lisäksi monilla latausoperaattoreilla on omat sovelluksensa, joilla voi sekä paikantaa latausasemat että maksaa latauksen. Plugit Finland ylläpitää myös kattavaa tietokantaa Suomen latausasemista verkkosivuillaan.

Mitä latausaseman valinnassa kannattaa huomioida?

Latausasemaa valitessa tärkein tekijä on auton tekninen yhteensopivuus. Tarkista ensin, mitä latausstandardeja autosi tukee ja millä maksimiteholla se voi ladata. Arvioi myös päivittäiset ajomatkasi – jos ajat säännöllisesti alle 50 km päivässä, pienitehoinenkin latausasema riittää yölatauksen aikana. Pidemmille matkoille tai usean auton talouteen kannattaa harkita tehokkaampia vaihtoehtoja.

Huomioi myös kustannukset kokonaisuutena. Halvempi latausasema voi tulla kalliimmaksi, jos se vaatii paljon sähköasennuksia. Älykkäät latausasemat mahdollistavat latauksen ajoittamisen edullisimman sähkön hinnan aikaan. Tulevaisuuden tarpeita ajatellen kannattaa valita latausasema, joka tarjoaa hieman nykyistä tarvetta suuremman kapasiteetin, sillä autojen akkukoot kasvavat jatkuvasti.

Sähköautojen lataamisen tulevaisuus – mitä kehitystä on odotettavissa?

Latausteknologia kehittyy nopeasti ja lähitulevaisuudessa näemme merkittäviä uudistuksia. Langaton lataus tekee tuloaan ja mahdollistaa auton lataamisen ilman fyysistä kytkentää. Älykkäät latausjärjestelmät yleistyvät, mikä mahdollistaa latauksen optimoinnin sähkön hinnan ja verkon kuormituksen mukaan.

Merkittävä kehityssuunta on kaksisuuntainen lataus (V2G ja V2H), jossa auto voi toimia myös energiavarastona. Tämä mahdollistaa auton akun käyttämisen sähköverkon tasapainottamiseen tai kodin sähkönsyöttöön esimerkiksi sähkökatkojen aikana. Meille FinnSafety Oy:ssä sähköturvallisuus on aina etusijalla, ja seuraamme tiiviisti alan standardien kehitystä varmistaaksemme, että tulevaisuuden ratkaisut ovat sekä tehokkaita että turvallisia käyttää.

Latausteknologian kehitys kulkee käsi kädessä sähköautojen yleistymisen kanssa. Tulevaisuudessa latausverkostot tihenevät entisestään ja latausnopeudet kasvavat. Tämänhetkisten trendien perusteella voimme odottaa, että 350 kW laturit yleistyvät ja mahdollisesti näemme jopa 500-800 kW latureita lähitulevaisuudessa. Tämä tarkoittaisi, että sähköauton akkujen lataaminen veisi vain muutaman minuutin.